Sinnehelsinki.fi

Yksi tapa lisätä ilmastoystävällisyyttä arjen toiminnoissa on käyttää lähiruokaa. Lähellä myyntipaikkaa tuotettu lähiruoka on myös ekologinen vaihtoehto. Erityisesti kesäisin ympäri Suomea on tarjolla on lähellä tuotettua ruokaa, josta voit nauttia torien, kauppojen vihannesosastojen ja ruokaravintoloiden lisäksi myös omassa keittiössäsi.

Mitä lähiruoka on?

Lähiruoalla tarkoitetaan yleensä lähialueilla tuotettua ruokaa. Koska lähiruoan kuljetukseen ja varastointiin kuluu vähemmän aikaa ja rahaa kuin kauempana tuotetulla ruoalla, voidaan lähiruokaa pitää ympäristön ja erityisesti ilmaston kannalta kestävämpänä vaihtoehtona. Myös pakkausmateriaaleja kuluu vähemmän ja lisäaineiden tarve vähenee, kun tuote päätyy nopeasti asiakkaiden saataville. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että lähiruoka ei välttämättä ole luomua eli luonnonmukaisesti tuotettua.

Suomessa lähiruokana tuotetaan monenlaisia tuotteita, kuten kasviksia, maitotuotteita ja lihaa. Kasviksia voidaan kasvattaa ympäri Suomen joko ulkona tai kasvihuoneissa, kun taas maitotuotteiden tuotanto on keskittynyt harvemmin asutuille alueille. Toki pieniä maitotiloja on myös pääkaupunkiseudulla ja muiden suurten kaupunkien läheisyydessä. Pieniltä tiloilta voi todennäköisesti ostaa suoraan tuotteita, kun taas suuremmilla toimijoilla ei välttämättä ole erillistä tilamyyntiä.

Miten lähiruokaa voi hyödyntää?

Voit hankkia lähiruokaa omasta lähikaupastasi, torilta tai suoraan tuottajalta. Myös monet ravintolat hyödyntävät alueen omien tuottajien tuotantoa, mutta eivät suinkaan kaikki. Selvitä suosikkiravintolasi tarjoaman ruoan alkuperä ja käy ravintoloissa, jotka suosivat lähellä tuotettua ruokaa. Tukemalla lähiruokaa tarjoavaa ravintolaa tuet samalla alueen yrittäjyyttä ja omalta osaltasi varmistat alueen säilymisen elinvoimaisena. Toki kaikkien tuotteiden hankkiminen alueen tuottajilta on mahdotonta, joten on luonnollista, että suuri osa ravintolan käyttämistä raaka-aineista tulee edelleen kauempaa.

Paikallisten ravintoloiden lisäksi voit nauttia lähiruoasta omassa keittiössäsi. Kun tiedät raaka-aineidesi alkuperän ja voit olla varma tuotteiden tuoreudesta, myös kokkaustaitosi nousevat todennäköisesti aivan uudelle tasolle. Tuoreita aineksia ei myöskään tarvitse maustaa, sillä ruoan omat maut ovat vielä hyvin tallella. Nappaa mausteeksi tuoreita yrttejä vaikka omasta kotipuutarhastasi.

Parhaiten hyödynnät lähiruokaa, kun tutustut satokalenteriin ja mukautat ruokavaliotasi siten, että käytät raaka-aineita juuri silloin, kun niiden satokausi on käsillä. Lihaa tuotetaan ympäri vuoden, joten satokalenterin hyödyntäminen näkyy eniten Suomessa kasvisten käytössä. Todennäköisesti talvella joudut turvautumaan tuontitavaraan ja pakasteisiin, mutta myös niiden suhteen voi tehdä valintoja, jotka ovat ympäristön kannalta mahdollisimman myönteisiä.

Kuka lähiruokaa voi tuottaa?

Älä unohda, että voit myös itse tuottaa lähiruokaa. Jos sinulla ei ole omaa puutarhaa, voit vuokrata puutarhapalstan tai kasvattaa syötäviä kasveja omalla parvekkeellasi. Ulkona puutarha-alueen rajaamiseen sopii hyvin esimerkiksi kanaverkko, joka samalla suojaa kasvejasi muilta ravintoa etsiviltä, kuten rusakoilta. Voit viljellä omassa puutarhassasi monenlaisia vihanneksia, kuten porkkanoita ja perunoita, basilikaa, persiljaa ja muita yrttejä sekä hedelmiä, kuten omenaa. Jos intoa riittää, voit perustaa maatilan ja myydä tuotteita muille. Esimerkkejä tällaisesta suuremman mittakaavan lähiruoan tuotannosta löytyy lähialueeltasi, esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.

Jos haluat osallistua ympäristöystävällisen lähiruoan tuottamiseen, perusta oma kasvimaa vaikka yhdessä ystäväsi kanssa. Tuotannon ei välttämättä tarvitse olla suuren mittakaavan tuotantoa, vaan lähtökohtana voi olla mukana olevien perheiden omavaraisuuden lisääminen siten, että osa ravinnosta tuotetaan itse. Syksyiset sadonkorjuujuhlat ovat mukava perinne, jonka varmasti lapsetkin muistavat vielä aikuisenakin.

Oletko haaveillut jo pitemmän aikaa omasta ravintolasta? Rakastatko ruokaa ja haluatko tehdä siitä itsellesi ammatin? Uskotko olevasi valmis antamaan kaikkesi ravintolayrittäjänä? Jos vastasit yllä oleviin kysymyksiin kyllä, voi oman ravintolan pyörittäminen olla sinun juttusi.

Idea oman yrityksen pystyttämisestä ei saa lähteä yhdestä yöstä. Yrittäjyys vie hurjasti aikaa, rahaa ja energiaa ja siksi yrittäjän tulee ymmärtää sekä työn hyvät että huonot puolet. Yrittäjältä vaaditaan paljon enemmän kuin tavalliselta työntekijältä ja aina edes oma motivaatio ei riitä, erityisesti ravintola-alalla, missä kilpailu on Suomessa tänä päivänä kovaa. Motivaation lisäksi yrittäjä tarvitsee myös asiantuntemusta alalta. Vaikka täydellisen valmis yrittäjyyteen kukaan ei tule koskaan olemaan, riittävä valmistautuminen auttaa saamaan etulyöntiaseman erityisesti alalla, jossa kilpailu menestyksestä on kovaa.

Seuraavaksi yrittäjää kohtaavat rahoitusongelmat. Olivat motivaatio ja asiantuntemus sitten kuinka kunnossa tahansa, rahaa ei oman ravintolan pyörittämiseen taivaalta putoa. Ravintolan vuokra, kalusteet, sähkö, vesi, henkilökunta ja tietysti se kaikkein tärkein, raaka-aineet, vievät hurjasti rahaa erityisesti alkuvaiheessa, jolloin voittoa ei välttämättä synny juuri ollenkaan. Kokosimme seuraavaksi muutamia varteenotettavia vinkkejä siitä, miten saat ensimmäisen ravintolan rahoituksen huolellisesti kuntoon.

Vinkkejä ensimmäisen ravintolan rahoitukseen

1. Budjetoi

Ennen yrityslainan hakemista sinun tulisi aivan ensimmäiseksi laskea huolellisesti, kuinka paljon lainaa tarvitset. Liian pieni lainasumma johtaa uuteen lainaan (ja uusiin korkokuluihin) ja liian suuri laina saa taas ylimääräiset rahat kulumaan hankintoihin, jotka eivät ole ollenkaan tärkeitä ravintolan menestymisen kannalta. Yrityslainaa voi ja kannattaa hakea jo silloin, kun liiketoiminta näyttää vielä positiiviselta. Yrityslainan tarkoituksena on liiketoiminnan aloittaminen ja kehittäminen, ei niinkään talousvaikeuksista ylös nouseminen.

2. Pankki vai yksityinen laina?

Ikävä totuus on se, että pankkilainan saaminen tänä päivänä erityisesti ensimmäiselle yritykselle on vaikeaa, sillä pankit pyytävät lainanhakijalta usein sellaisia vaatimuksia, joita ensikertalainen ei pysty täyttämään. Vaikka tilanne voi vaikuttaakin monimutkaiselta, älä epäröi aloittaa lainanhakua aina ensin omasta pankistasi.

Yrityslainaa voi hakea tarpeen tullen nopeasti myös verkosta. Tällaisen lainan hakeminen on pankkilainaa huomattavasti tehokkaampaa, sillä lainapäätös voidaan saada jo saman päivän aikana. Suomen tunnetuimmat verkossa toimivat yrityslainapalvelut, kuten Qred, tarjoavat yrittäjille vakuudetonta yrityslainaa täysin ilman avausmaksuja ja ikäviä piilokuluja.

3. Finnvera

Suomen valtion omistama Finnvera on erityisrahoituslaitos, joka tarjoaa suomalaisille yrityksille sekä lainaa omasta takaa, että takauksia pankista haettaville lainoille. Peruskriteereinä ovat toimiva liikeidea sekä valmiudet liiketoiminnan harjoittamiseen. Itse lainan hakeminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa, sillä hakuprosessi on pitkä ja monimutkainen. Finnveran vahvuutena on kuitenkin se seikka, että se tarjoaa yrityslainaa kaikille yritysmuodoille, myös pienemmille toiminimille.

4. Ole realistinen lainan takaisinmaksuajassa

Jos lainan takaisinmaksuajaksi on valittu liian lyhyt aika, lainan lykkäämisestä koituvat kulut voivat yllättäen nostaa koko lainan summaa huomattavastikin. Ennen lainan hakemista kannattaa myös varmistaa, että lainan voi maksaa takaisin mahdollisuuksien mukaan etukäteen ilman kuluja, sillä monissa tapauksissa etukäteen maksetusta lainasta joudutaan maksamaan lainasopimuksen mukaiset kulut koko laina-ajalta.

5. Älä pelkää lainaa

Lainan ottaminen on monelle vasta aivan viimeinen vaihtoehto, mutta lainan ottamista ei tarvitse pelätä. Tärkeintä lainan hakemisessa on yllä mainittujen seikkojen lisäksi oma usko liiketoiminnan kasvuun ja kehittämiseen, jolla voi päästä jo yllättävän pitkälle. Kun ravintolan rahoitus on kunnossa, voit keskittyä paremmin omaan intohimoosi, eli ruokaan!

Irakilainen keittiö ei ole monellekaan suomalaiselle tuttu. Suomalaisille ehkä tunnetuin on arabialainen alkuruoka hummus. Sitä tarjoillaan myös monessa suomalaisessa ravintolassa, joten hummus on ottamassa paikkaansa myös suomalaisten keittiöissä. Myös keitot kuuluvat irakilaiseen alkupalapöytään. Keittojen raaka-aineet voivat olla kaikkea vihanneksista aina lampaanlihaan. Lampaanlihaa käytetään paljon myös pääruoassa. Monesti lampaan lisäksi tehdään riisilisuke. Salaattikin on olennainen osa ruokaa, mutta länsimaisesta salaatista poiketen arabialainen salaatti on yleensä kirpeää. Siinä voidaan käyttää vaikka sitruksia. Jälkiruoaksi Irakissa juodaan itämaista kahvia ja syödään leivonnaisia. Irakilainen kulttuuri on nousemassa suuremmaksi Suomessakin maahanmuuttajien ansiosta. Suomalaiset naiset ovatkin innostuneet itämaisista vaatteista. Moni vaatteiden verkkokauppa on alkanut ottaa vaikutteita itämaisesta muodista. Sekin alkaa siis rantautua Suomeen muun kulttuurin mukana.

Irakilainen ruoka on hyvin mausteista. Se ei siis välttämättä sovi sellaisille henkilöille, jotka eivät pidä vahvoista mauista. Irakilainen ruoka ja mausteet eivät ole niinkään tulisia. Niistä löytyy muita voimakkaita makuja. Yksi suosituimmista Irakissa käytetyistä mausteista on jeera, eli suomeksi sanottuna juustokumina. Se onkin monipuolinen mauste, joka sopii kaikkien liharuokien kanssa. Hyvä esimerkiksi ruoasta, jossa käytetään juustokuminaa, on shfta. Siihen käytetään naudan jauhelihaa, sipulia, valkosipulia, sellerin- ja persiljanlehtiä, suolaa, pippuria, juustokuminaa ja tomaattipyrettä. Kaikki aineet sekoitetaan keskenään yhdeksi isoksi massaksi. Massasta muotoillaan puikuloita, jotka uppopaistetaan öljyssä niin kauan, että puikuloista tulee rapeita ja mukavan ruskeita. Shfta on siis periaatteessa kuin lihapullia tai kebakkoja. Erona suomalaisiin lihapulliin ovat juustokumina, persiljan- ja sellerinlehdet sekä uppopaistaminen. Uppopaistaminen onkin erittäin suosittua Irakissa. Sillä tavoin tehdään monet liharuoat, kun taas Suomessa lähes tulkoon ainoa ruoka, joka uppopaistetaan ovat munkit. Keittiöt eivät siis välttämättä eroa raaka-aineiltaan toisistaan. Erona Suomeen on lähinnä erilaisten mausteiden käyttö sekä erilaiset tavat kokata ruokaa. Myös ruokakulttuuri on siinä mielessä erilainen, että Irakissa koko perhe ja myös sukulaiset istuvat saman pöydän ääressä.

Venäläisestä ja itä-eurooppalaisesta keittiöstä voisi kirjoittaa hyvin pitkään. Esimerkiksi venäläinen keittiö on ainakin osittain monelle suomalaiselle hyvin tuttu, huolimatta siitä että varsinaisia venäläisiä ravintoloita on Suomessa varsin vähän. Yksi syy tälle on se, että monet tyypilliset suomalaiset ruoat ovat Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton maista.

Venäläinen keittiö on saanut runsaasti vaikuttteita eri maista. Tyypilliseksi venäläiseksi keitoksi usein mielletty borsch-keitto on Ukrainasta. Perinteisesti venäläinen ruoka on valmistettu uunissa.

Kasvikset ovat oleellinen osa venäläistä keittiötä

Hellojen yleistyttyä uunin on usein korvannut kaasuhella. Venäläiseen keittiöön kuuluvat olennaisena osana kasvikset. Tyypillisiä venäläisessä ruoassa käytettäviä kasviksia ovat muun muassa punajuuri, suolakurkku sekä kaali.

Keitot ovat Venäjällä suosittuja

Keitot ovat suosittuja Venäjällä. Jo aiemmin mainitun borsch-keiton lisäksi venäläinen syö mielellään esimerkiksi seljanka-keittoa, jossa on usein perunaa, vihanneksia ja lihaa. Toisinaan seljanka voidaan valmistaa myös kalasta. Myös kylmät keitot ovat suosittuja, borsch-keitosta on olemassa myös kylmä versio.

Georgialainen ja armenialainen keittiö

Myös monissa muissa entisen Neuvostoliiton maissa on rikas ruokakulttuuri. Kuuluisimpana esimerkkinä georgialainen keittiö, jossa liha on usein tärkeässa osassa ja vihanneksista erityisesti munakoisoa ja tomaattia käytetään paljon. Myös pähkinöitä käytetään runsaasti georgialaisessa ruoassa. Armenialainen keittiö muistuttaa georgialaista, mutta siellä granaattiomenoita käytetään runsaasti ruoanlaitossa.

Viime vuosina ruokablogeista on tullut eräänlaista koko kansan huvia. Monet avaavat oman blogin ja ne, joilla aika ei riitä bloggaamiseen, surffailevat muiden blogeissa. Ruokablogit ovat suosittuja siksi, että ruoka tietysti kiinnostaa kaikkia. Toisin kuin moni muu asia, ruoka ja syöminen ovat pakollisia, eikä kyse ole vain harrastuksesta tai luksuksen hakemisesta elämään. Ruoka on myös aihe, jota on helppo käsitellä, koska kaikilla on kokemuksia siitä. Periaatteessa kuka tahansa voi avata ruokablogin ja käsitellä vaikkapa omaa ruokavaliotaan blogissa. Vaikka ruoka on kiinnostavaa, harva blogi pysyy pystyssä ja kerää yleisöä vain ruokateemoilla. Yleensä ruokablogit ovat eräänlaisia lifestyle-sivustoja, joissa käsitellään monia muitakin aiheita. Suosittuja teemoja ovat esimerkiksi lapset, lemmikit ja perhe sekä muoti ja trendit. Nykyisin myös fitness ja muu kuntourheilu ovat yhä tärkeämpiä aiheita muillekin kuin ammattiurheilijoille. Useiden eri teemojen yhdistäminen kiinnostavalla tavalla onkin lukijan kannalta pelkästään hyvä asia. On aina hyödyllistä oppia uutta erilaisista aiheista ja sivistää itseään juuttumatta aina samoihin aihealueisiin.

Ekologinen kuluttaminen ei ole pelkkä trendi

Viime aikoina myös ruuan yhteydessä on puhuttu paljon ekologisuudesta ja eettisyydestä. Näissä teemoissa ei kuitenkaan ole kyse pelkistä ohimenevistä muoti-ilmiöistä ja trendeistä, vaan laajemmasta kulutustapojen muutoksesta. Yhä kasvava joukko ihmisiä on havahtunut siihen, että ruokavalinnoilla on suuria yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Yksi iso ja valtava teema on ilmastonmuutos, johon myös ihmisten ruokavalinnat vaikuttavat. On tiedossa, että on tärkeää suosia kasvispainotteista ruokavaliota ja vähentää eläinkunnan tuotteiden käyttöä niin paljon kuin se on mahdollista. Lisäksi kausituotteita kannattaa suosia ruokavaliossaan – mikä onkin helppo ja ympäristön kannalta hyödyllinen valinta. Suomalaiset ovat ottaneet opiksi vinkeistä ja esimerkiksi alkusyksystä hurahtivat täysin kukkakaaliin. Ja mikä olisikaan ekologisempaa kuin kotimainen kasvisruoka. Ilman suomalaisten aktivoitumista tämä erinomainen ja monipuolinen kasvis olisi jäänyt pilaantumaan pelloille. Some-kampanjoinnin ansiosta se kuitenkin löysi tiensä suomalaisten ruokapöytään.

Kukkakaali oli aiemminkin monelle tuttu kasvis, mutta monikaan ei lopulta osannut sitä juuri käyttää. Nyt tilanne on toinen, sillä toinen toistaan herkullisempi kukkakaaliresepti levisi syksyn aikana netissä. Ruokabloggarit loihtivat ja julkaisivat kilvan reseptejä, ja kotikokit kantoivat kukkakaaleja kotiinsa ja herkuttelivat monenlaisilla herkuilla, missä tämä maistuva valkoinen herkku oli pääroolissa. Tämä on hyvä esimerkki nykyisten bloggajien vallasta ja merkityksestä. Kun huomataan tärkeä aihe, se voidaan nostaa yhteisvoimin esiin ja löytää hauskoja ratkaisuja asiaan. Ja mikä parasta, ilmiöstä ei tullut liian tiukkapipoista, vaan sopivan kepeä ja helposti vastaanotettava. Monesti ekologinen ruokavalio esitetään hieman kielteisessä valossa. Tähän tietysti päädytään tietysti vahingossa, koska aihe on vakava. Moni kuluttaja, joka periaatteessa kannattaa asiaa, ei kuitenkaan jaksa arjen keskellä pohtia liian vaikeita aiheita. Siksi hauskat kampanjat ovat tärkeitä!

Blogit voivat nostaa erilaisia teemoja esiin

Blogien vahvuus on siinä, että ne voivat nostaa mitä tahansa erilaisia ajankohtaisia asioita esiin. Niiden ei tarvitse pysyä jossain tiukasti määritellyssä muotissa ja tarkastella maailmaa vain yhdestä näkökulmasta. Blogissa voidaan sujuvasti puhua huippumuodista ja ekologisesta satokausiin perustavasta ruokavaliosta. Ihmisten ei tarvitse valita tiukkoja rooleja, joissa he ovat joko 100 % ympäristöaktiiveja tai pinnallisia snobeja. Ihminen voi olla kiinnostunut monista asioista, eikä siinä ole mitään väärää. Päinvastoin. Se auttaa myös ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja vapautumaan tylsistä ja ehkä jopa hieman vaarallisista kuplista, joissa vietetään aikaa vain saman mielisten ihmisten kanssa. Parhaat bloggaajat tarkastelevatkin erilaisia asioita ja ihastelevat maailmassa monenlaisia ilmiöitä. Yhden blogipostaukset teema voi olla vaikkapa se, että adidas kengät ovat olleet jo pitkään muodin huipulla ja toinen käsittelee pikkulasten parhaita ruokareseptejä. Tämä on vapauttavaa etenkin kotiäideille ja -isille, jotka mielellään näkevät muutakin kuin arkisia aiheita, joihin he ovat suurella todennäköisyydellä moneen kertaan hieman turhautuneet. Parhaat blogit kuvaavatkin elämän kaikkia osa-alueita eri näkökulmista.

Myös aasialaisen keittiön esittely on vaikea tehtävä johtuen eri maiden rikkaasta ruokakulttuurista. Kysymykseen, mitä on aasialainen ruokakulttuuri ei ole helppo löytää yksiselitteistä vastausta. Jo pelkästään kiinalaisesta ja intialaisesta ruokakulttuurista voisi kirjoittaa satoja sivuja. Jos yritetään löytää yhtenäisyyksiä eri maiden ruokakulttuurille, yksi sellainen voisi olla riisin suosio Aasian maissa. Myös kasviksia käytetään paljon. Kiinassa riisi kuuluu yleensä ateriaan, mutta myös nuudeleita syödään paljon. Eräs tyypillinen aasialaisen ruokakulttuurin tunnusmerkeistä on syömäpuikkojen käyttäminen.

Aasialaisia makuja

Aasialainen ruoka, esimerkiksi intialainen ruoka on toisinaan erittäin tulista. Moni suomalainenkin tuntee vindaloo-kanan. Intialainen ruoka on usein riisiä, jonka kanssa tarjotaan kasviksia tai lihaa, usein kasvisten muodossa. Intialainen keittiö on tunnettu mausteista: juustokuminaa, korianteria, chiliä, kurkumaa, inkivääriä ja sinapinsiemeniä käytetään runsaasti.

Thaikeittiön salat

Thairuoka valmistetaan useimmiten paistamalla tai höyryttämällä. Myös thaimaassa käytetään runsaasti mausteita, esimerkiksi inkivääriä, korianteria ja thaibasilikaa. Myös kookosmaitoa käytetään paljon Thaimaassa. Thaimaalainen ruoka on usein sekoitus suolaista ja makeaa, ruoka voi olla hyvinkin mausteista. Jälkiruoat ovat usein varsin makeita, ja niissä käytetään runsaasti esimerkiksi kookosta.

Japanilaisessa keittiössä suositaan kalaa

Japanilaisessa keittiössä käytetään paljon kalaa. Ehdottoman tärkeää on, että kala on tuoretta. Kala syödään usein raakana, mikä on suomalaisillekin tuttua ainakin sushista. On kuitenkin tärkeä muistaa, että japanilainen keittiö on paljon muutakin kuin sushi.

Välimeren keittiö ei rajoitu pelkästään Etelä-Eurooppaan. Myös Turkissa ja Pohjois-Afrikan maissa on rikas ja omaleimainen ruokakulttuuri. Suomessa näiden maiden ruokakulttuuri, ehkä turkkilaista kebabia lukuunottamatta, ei ole kovin tunnettua.

Turkkilainen keittiö

Turkkilaisessa keittiössä on runsaasti erilaisia liharuokia. Myös jälkiruoat ovat tärkeitä turkkilaisessa keittiössä. Tunnettu turkkilainen leivonnainen on makea baklava. Turkkilaisessa keittiössä mausteita käytetään runsaasti, mutta ruoka ei ole kuitenkaan yleensä erityisen tulista. Myös vihanneksia käytetään runsaasti, esimerkiksi paprikoita, munakoisoa ja tomaatteja.

Turkkilaisessa keittiössä käytetään paljon lihaa. Ehkä tutuin turkkilainen liharuoka on kebab eli döner, joka Turkissa useimmiten tarjoillaan vehnäleivän kanssa. Kebabliha on yleensä lammasta, mutta myös kanaa käytetään jonkin verran. Toinen tunnettu liharuoka on köfte, jotka ovat naudan tai lampaan lihasta tehtyjä lihapullia. Usein niiden sisällä on sipulia.

Pohjois-Afrikan keittiö

Bulgur on turkkilainen vastine riisille tai pastalle. Sillä tarkoitetaan bulgurvehnästä valmistettuja suurimoita. Pohjois-Afrikan maissa bulguria muistuttava ruoka on kuskus. Esimerkiksi Marokossa kuskus on erittäin suosittu ruokalaji, joka voi sisältää kasviksia tai lihaa. Kuskus on usein olennainen osa juhla-ateriaa, ja sitä tarjotaankin usein erityisissä tilaisuuksissa. Kuskusta löytää myös Suomesta, koska hyvin varustellut ruokakaupat myyvät usein kuskusta. Toinen tyypillinen pohjoisafrikkalainen ruoka on Tagine-padassa valmistettu vihannes- tai kasvistagine. Myös bulguria löytää nykyään varsin helposti. Seuraavaksi siirrymme ruokamatkallamme Aasiaan.

Välimeren keittiö on tunnettua ympäri maailmaa. Jokaisella Välimeren alueen maalla on omat erikoisuutensa. Italialainen, espanjalainen, kreikkalainen ja ranskalainen keittiö ovat maailmankuuluja. Välimeren alueen keittiölle on tyypillistä runsas kasvisten käyttö ja oliiviöljyä suositaan. Usein välimeren maissa ruokailu on erittäin tärkeää ja usein perheen illallinen koostuu monesta ruokalajista. Esimerkiksi Italiassa on normaalia tarjoilla alkuruoka, joka voi olla esimerkiksi pasta, ja sen jälkeen pääruoaksi esimerkiksi pihvi.

Kreikkalainen keittiö

Kreikassa on myös runsaasti erikoisuuksia, esimerkiksi souvlaki ja moussaka. Moussaka on uuniruoka, jossa käytetään useimmiten munakoisoa ja jauhelihaa. Salaateilla on tärkeä osa kreikkalaisessa keittiössä. Perinteinen kreikkalainen salaatti voi sisältää esimeriksi kurkkua, tomaattia, paprikaa ja fetajuustoa.

Espanjalainen keittiö

Espanjalaisen keittiön tyypillinen piirre ovat tapakset, joita monet ihmiset nauttivat useita kertoja päivässä. Hyvin monesta baarista saa tapaksia, jotka voivat olla kylmiä tai kuumia. Muita tunnettuja espanjalaisia ruokia ovat esimerkiksi paellat, joista on olemassa lukuisia erilaisia versioita.

Ranskalainen keittiö

Ranskalaisessa keittiössä Välimeren vaikutus näkyy tietysti kalaruokien runsaudessa. Tunnettu ranskalainen kalakeitto on bouillabaisse, jossa käytetään kalaa, äyriäisiä, tomaattia ja muita vihanneksia. Tärkeä osa ranskalaista keittiötä ovat juustot, joita on lukematon määrä erilaisia.

Portugalilainen keittiö

Portugalissa on myös rikas ruokakulttuuri. Erityisesti lähellä rannikkoa kalaa syödään runsaasti. Kala on usein grillattua, peixe grilhado. Sardiini on syödyin kala Portugalissa. Myös keitot ovat tärkeä osa portugalilaista keittiötä. Keitot jaetaan usein kahteen ryhmät: sosekeitot eli sopas ja kirkasliemiset keitot eli caldos. Maan kansallisruoka on caldo verde, jonka merkittävin raaka-aine on galicialainen kaali.

Kroatialainen keittiö

Kroatialainen keittiö on vähemmän tunnettua Suomessa huolimatta runsaasta suomalaisten matkustamisesta maahan. Rannikolla syödään paljon kalaa. Sitä valmistetaan monin eri tavoin, esimerkiksi tekemällä keittoja, patoja, risottoja ja grillaamalla. Kroatiasssa, niin kuin monessa muussa Välimeren alueen maassa, ruokalajit vaihtelevat runsaasti alueesta riippuen.

Välimeren maissa viini on tärkeä osa ruokakulttuuria. Useat perinteiset viinimaat, kuten Ranska, Espanja ja Portugali ovatkin Välimeren alueen maita.

Aloitan eri maiden keittiöiden esittelyt afrikkalaisesta keittiöstä. Se on mielenkiintoinen jo siinä mielessä, että siitä tiedetään Suomessa varsin vähän. Yksi syy tälle on se, ettei afrikkalaisia ravintoloita juurikaan ole. Viime vuosina tosin ainakin Helsinkiin on joitakin perustettu. Toisaalta, on mielenkiintoista huomata suomalaisten lisääntynyt kiinnostus afrikkalaista ruokakulttuuria kohtaan. Voisikin kuvitella, että afrikkalaisille ravintoloille olisi Suomessa tulevaisuudessa kysyntää.

Afrikan ruokakulttuuri on moninaista

Afrikka on valtava maanosa, jossa on yli 50 itsenäistä valtiota. Tämän vuoksi on erittäin vaikea luoda jonkinlaista yleiskatsausta afrikkalaiseen keittiöön. Euroopassa on runsaasti afrikkalaisia ravintoloita, esimerkiksi etiopialaisia ravintoloita. Monet afrikkalaiset ravintolat, erityisesti Ranskassa, edustavat enemmän länsi- tai keskiafrikkalaisten maiden, kuten Senegalin, Kamerunin tai Kongon Demokraattisen tasavallan ravintoloita.

Länsi-Afrikan keittiö

Länsi-afrikkalaisessa keittiössä kalaa ja kanaa käytetään runsaasti. Samoin mausteita käytetään runsaasti, esimerkiksi chiliä. Länsi-afrikkalaisessa keittiössä käytetään paljon kasviksia, esimerkiksi bataattia, kurpitsaa, perunaa, porkkanaa, tomaattia ja papuja. Öljyistä suositaan palmuöljyä, joka värjää ruoan punaiseksi. Kuuluisia kana-ruokia ovat muun muassa pähkinäinen mafe-kana tai sitruunainen yassa-kana. Esimerkiksi senegalaisessa keittiössä näitä ruokia syödään paljon. Kana voi olla korvattu esimerkiksi kalalla. Myös lihaliemikuutioita käytetään paljon.

Pohjois-Afrikan keittiö

Pohjoisen Afrikan keittiössä islamilainen uskonto korostuu ja esimerkiksi sianlihaa ei juuri käytetä. Tyypillistä on ruokien hauduttaminen ja makeat ruoat. Mausteina käytetään runsaasti esimerkiksi minttua, kuminaa, anista, neilikkaa ja kanelia. Raaka-aineina käytetään usein lammasta, kasviksia, oliiveja ja sitruunoita. Esimerkiksi Marokossa suosittuja ovat couscoukset tai taginet.

Eteläisen Afrikan keittiö

Eteläisen Afrikan ruokakulttuurissa on paljon vaikutteita ulkomailta, Kiinasta, Intiasta ja Euroopasta. Lihaa syödään usein paljon, ja ateria voikin koostua pelkästään lihasta. Tyypillistä eteläisen Afrikan keittiölle ovat esimerkiksi curryruoat.

Itä-Afrikan keittiö

Itä-afrikkalainen ruoka on saanut paljon vaikutteita esimerkiksi Intiasta. Kookosmaito on varsin tyypillinen ruoka-aine. Monia raaka-aineita ei ole saatavilla Suomessa tai sitten niitä löytyy vain suuremmista kaupungeista, mikä voi hankaloittaa afrikkalaisen ruoan valmistusta. Pienillä kompromisseilla tosin on mahdollista päästä hyvin samankaltaiseen lopputulokseen.

Etiopialainen ruoka on tullut maailmalla suosituksi viime vuosina. Monet Euroopassa sijaitsevista afrikkalaisista ravintoloista ovatkin juuri etiopialaisia. Tärkeä osa etiopialaista ruokaa ovat esimerkiksi injera-letut, joiden kanssa syödään erilaisia liha- tai kasvisruokia. Kuten monessa muussa Afrikan maassa, myös Etiopiassa ruoka syödään yleensä käsin.

Tyypillinen itäafrikkalainen ruokalaji on ugali. Tämä maissista tehty ruoka muistuttaa italialaista polentaa, ja myös sitä syödään käsin. Ugali on erittäin suosittua esimerkiksi Keniassa. Myös Itä-Afrikassa, esimerkiksi Keniassa monet ruokalajit ovat tulleet Intiasta. Keniassa syödään paljon esimerkiksi Samousaa tai Chapati-leipää. Myös riisiä syödään paljon.

Tässä lyhyesti Afrikan maiden ja alueiden ruokakulttuurista. Netistä löytyy paljon lisätietoa aiheesta, etenkin englanninkielisiltä sivustoilta

Tässä blogissa käyn läpi eri maiden ruokakulttuureita. Suomessakin viime vuosina ihmisten kiinnostus eri maiden keittiöitä kohtaan on lisääntynyt. Toisaalta, myös oman kansallisen keittiön arvostus on korkeaa. Kuten tulemme huomaamaan, on usein kiistanalaista mistä maasta joku tietty ruokalaji on kotoisin. Aina sille ei ole edes varmuutta nykypäivänä. Käynkin aihetta läpi eri alueittain. Jokaisen maan ruokakulttuurin käsittely olisi aivan liian työläs projekti. Lisäksi yhdessä maassa on usein runsaasti alueellisia erikoisuuksia. Niitä on jo Suomessa, kuten mustamakkara Tampereella tai kalakukko Suomessa, mutta erikoisuuksia on valtava määrä sellaisissa maissa kuin Italia tai Espanja.

Jotkut keittiöt ovat kansainvälisesti suosittuja

Joidenkin maiden keittiöt ovat erittäin suosittuja myös maansa ulkopuolella. Suomessa on kymmeniä kiinalaisia, intialaisia tai nepalilaisia ravintoloita. On tietysti toinen kysymys miten hyvin nämä edustavat sen maan ruokakulttuuria. Usein kuulee sanottavan, että esimerkiksi Kiinassa syötävä kiinalainen ruoka on täysin erilaista siihen verrattuna, mitä Suomen kiinalaisista ravintoloista löytyy. Usein myös ravintoloiden omistajat pyrkivät muokkaamaan ruokalajejaan suomalaiseen makuun, esimerkiksi vähentämällä mausteita.

Usein ns. etniset ravintolat eivät välttämättä anna kovin laajaa kuvaa jonkun maan ruokakulttuurista. Esimerkiksi useat italialaiset ravintolat tarjoavat pääasiassa pizzaa ja pastaa. Asiakkaalle voikin helposti tulla sellainen kuva, että italialaiset syövät melkein joka päivä pizzaa ja pastaa. Toki monesta italialaisesta ravintolasta ulkomailla saa muita erikoisuuksia, kuten risottoa tai polentaa. Suomessa monet turkkilaiset ravintoloitsijat myyvät pääasiassa kebabia, jolloin asiakas saattaa ajatella, että kebab on Turkin kansallisruoka.

Etniset ravintolat saatetaan nähdä uhkana maan omalle ruokakulttuurille

Etniset ravintolat voidaaan myös nähdä uhkana maan tai alueen omalle ruokakulttuurille. Näin on todettu esimerkiksi Italiassa, jossa jotkut kaupungit ovat kieltäneet etnisten ravintoloiden perustamisen. Esimerkiksi Veronan pormestarin mukaan etnisten ravintoloiden kieltäminen on paras keino esimerkiksi sille, että estetään kebabin tai paistettujen merenelävien myynti ravintoloissa.

Etniset ravintolat Suomessa

Suomessa etniset ravintolat ovat tulleet kaupunkien katukuviin, erityisesti suurimpien kaupunkien ulkopuolella, vasta viime vuosina. Esimerkiksi Kuopiossa viimeisen viiden vuoden aikana kaupunkiin on avattu lukuisia etnisiä ravintoloita, esimerkiksi vuonna 2015 kaupunkiin tuli peräti viisi uutta etnistä ravintolaa.

Yksi syy etnisten ravintoloiden suosiolle Suomessa on ihmisten kiinnostus eksoottisiin makuihin. Toiseksi, hinnat ovat usein edullisempia näissä ravintoloissa. Kolmanneksi, monissa tapauksissa asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun.

Suomessa erityisesti aasialaisten ravintoloiden suosio on suurta. Kaikissa suuremmissa kaupungeissa on ainakin yksi kiinalainen, intialainen ja nepalilainen ravintola. Viime vuosina myös japanilaisen keittiön suosio on kasvanut, ja ainakin Helsingissä on jo useita japanilaisia ravintoloita. Monesti myös aasialaisissa ravintoloissa tarjotaan usean eri maan erikoisuuksia, esimerkiksi kiinalaista ja thaimaalaista ruokaa samassa ravintolassa.

Varmasti monet etniset ravintolat eivät menesty pitkään kovassa kilpailussa, mutta uusia tulee varmasti runsaasti. On oletettua, että etnisten ravintoloiden suosio tulee kasvamaan. Kritiikkiäkin etnisiä ravintoloita kohtaan on esitetty. Usein kritiikki on kohdistunut esimerkiksi hygieniaan ja työoloihin, eikä niinkään siihen, että ne olisivat uhka suomalaiselle ruokakulttuurille. Suomessa ravintolat harvemmin mainostavat nimenomaan suomalaisen keittiön erikoisuuksia ja monet suomalaisten ketjujen ravintoloista, kuten rosso ja amarillo tuovat esiin jonkun muun maan ruokakulttuuria. Voidaankin sanoa, että lukuunottamatta joitakin kalliimpia turisteille suunnattuja suomalaisen ruoan ravintoloita, kotimainen ruoka on tarjolla erityisesti päiväsaikaan auki olevissa lounasravintoloissa.